Artikkelista: Experimentalberichte Die mediumschaft des Franek Kluski (Warschau) von F.W. Pawlowski Professor der Anatomie an der Universität Michigan Zeitschrift für parapsychologie s. 5 – 22 1926 (saatavana Berliinin kirjastosta, ilmestyi vuosina 1926-1934).

Huomioni ilmiöihin herätti noin 30 vuotta sitten opiskellessani vielä korkeakoulussa puolalainen tiedemies tri Ochorowicz, joka toi siihen aikaan Varsovaan suuren meedion Eusapia Palladinon. Monen eri kuukauden ajan lehdet olivat täynnä istuntokertomuksia ja istuntoihin osallistuneiden eri tiedemiesten vastauksia. Tästä ajasta alkaen olen harrastanut okkultistista kirjallisuutta ja olen hyvin perillä kaikista niistä erinomaisista tämän alan uusista teoksista, jotka ovat ilmestyneet sekä Puolassa että Saksassa, Venäjällä, Ranskassa ja erikoisesti Englannissa.

Henkilökohtainen näkökantani oli huolimatta kokemuksistani, jotka tein harrastelijaistunnoissa (koputus ja levitaatiot), pikemminkin epäilevä ja siihen vaikuttivat toistuvat ja hyvin todistetut kertomukset petoksista. En kuitenkaan voinut kokonaan torjua tunnetta, että asiassa täytyy kuitenkin olla perää. Ihmettelin, että virallinen tiede välitti siitä niin vähän eikä tehnyt tässä suhteessa systemaattisia tutkimuksia. En tiennyt vielä silloin tieteellisistä ennakkoluuloista ja ajattelin, että yksi hyvin havaittu ja tuloksellinen koe korvaisi tuhat vähemmän tyydyttävää.

Herra Franek Kluski on kouluja käynyt ja sivistynyt mies. Hän polveutuu arvossa pidetystä ja tunnetusta perheestä, hän on erinomainen runoilija ja hänellä on erinomainen asema eräässä pankissa. Hän on ystäviensä ja tuttaviensa parissa hyvin suosittu ja arvostettu hyvin miellyttävänä kaverina ja seuralaisena. Vaikka hänen kykynsä toimia meediona, kuten muidenkin erinomaisten meedioiden kyky, on perinnöllistä laatua, se on kehittynyt vasta maailmansodan jälkeen nykyiseen suuruuteensa. Kluskille itselleen se on arvoituksellista ja hän tekee pelokkaasti kaikkensa, että ymmärtäisi sitä myös oikein.

Hän kokeilee tai luulee olevansa velvollinen tekemään kokeita muutamien henkilökohtaisten ystävien kanssa, mutta kutsuu vain vastenmielisesti vieraita mukaan, koska hän pelkää, että sopimaton ja väärä liiallinen into petoksia pyydystettäessä tuottaisi hänelle ruumiillista vahinkoa. Ennakkoluuloisten tutkijoiden ja tiedemiesten panettelevat syytökset meedioita kohtaan suututtivat häntä syvästi ja tekivät hänet epäluuloiseksi. Tästä syystä hän kätkee oikean nimensä salanimen taakse. On vain suotuisan seikan ansiota, että siskoni (tai veljeni) poika, jota en ollut nähnyt useisiin vuosiin, pääsi lähempään ystävyyssuhteeseen Kluskin perheen kanssa. Minulla oli siten odottamaton onni saada osallistua ryhmän kokoukseen. Herra Kluski hylkää usein tuhansien dollareiden tarjoukset, jotka vieraat tekevät hänelle yhdestä ainoasta istunnosta. Tässä lisättäköön, että siskoni (tai veljeni) poika on kypsä mies, jolla on vastuunalainen asema ulkoministeriössä.

Herra Kluski on mielellään halukas päästämään mukaan tutkijoita ja tiedemiehiä, jotka ovat vakavissaan kiinnostuneita ilmiöistä ja taipuu kaikkiin mahdollisiin tarkistusehtoihin, niin pian kuin hän on vakuuttunut kyseisten herrojen vilpittömyydestä häntä kohtaan. Hän matkusti koetarkoituksissa myös Ranskaan ja Italiaan ja myös Varsovassa vieraat tiedemiehet saivat hänet istuntoihin.

Tri Gustav Geley kirjoittaa teoksessaan ”L’Ectoplasmie et la Clairvoyance” (ilmestynyt 1924 Felix Alcanin kustantamossa Pariisissa) laajimman esityksen, joka on tähän mennessä julkaistu Kluskista ja jossa hän kutsuu tätä ”kaikkien meedioiden kuninkaaksi”.

Ilmiöt, jotka koin Kluskin luona, olivat todella aivan tavattomia ja voittivat kaiken, mitä olin lukenut ja kuullut niistä siihen mennessä. Tavalliset esivalmistelut ennen istunnon alkua sisältävät koehuoneen ja siinä olevien esineiden tarkan tutkimisen, ikkunoiden ja ovien sulkemisen ja niiden liimaamisen vahapaperisuikaleilla, joihin istuntoon osallistujat kirjoittavat salaisia merkkejä tai allekirjoituksensa. Toivomuksesta ja kun istunnossa ei ole läsnä naisia, herra Kluski työskentelee täysin alastomana.

Heti kun kaikki osanottajat ovat istuutuneet pöydän ympärille ja muodostaneet ketjun, herra Kluski vaipuu melkein silmänräpäyksessä syvään transsitilaan ja enimmäkseen ilmiöt tulevat sitten heti.

Erikoisuuksia Kluskin istunnoissa ovat osittaiset tai useimmiten täysin kehittyneet muodot eli hahmot. Osittaiset materialisaatiot ovat enimmäkseen päitä. Nämä materialisaatiot ilmestyivät aivan äkkiä meedion yläpuolelle tai taakse ja vieläkin useammin läsnäolijoiden taakse tai väliin. Ensiksi kuului kiivaasti iskuja pöytään tai seinää vasten, sitten ilmestyi loistavia tähtiä tai kipinöitä, jotka kohoavat pöydästä ja liikkuvat kattoa kohti. Siniset valokipinät ovat joko herneen tai pähkinän kokoisia ja usein niitä on tusinan verran. Ne liikkuvat kaikki yhtä aikaa ja varsin nopeasti läsnäolijoiden yläpuolella, kulkien paikasta toiseen joko ryhmissä tai kaksittain. Toiset katoavat, toiset laskeutuvat pareittain aivan läsnäolijoiden lähelle. Kun ne olivat noin 16 tuuman päässä minusta, näin suureksi hämmästyksekseni kaksi ihmissilmää, jotka katselivat minua. Silmänräpäyksessä tuo silmäpari muodostui täydelliseksi pääksi, jota niinikään materialisoitui, valoa säteilevä käsi valaisi. Käsi kohosi pään yläpuolelle valaisten sitä joka puolelta, jotta läsnäolijat voisivat sen nähdä. Samalla silmät tuijottivat läsnäolijoihin, ja kasvoilla kuvastui ystävällinen, hymyilevä ilme. Näin joukon tuollaisia päitä, joskus kaksi samalla kertaa, ja ne liitelivät kuin ilmapallot toisesta toiseen. Ja kun joku sanoi: Tulehan toki minunkin luokseni! Niin ne kiitivät kaukaa lyhintä tietä puhujan luo, usein suoraan pöydän yli ja yhtä nopeasti kuin tähdenlento.” jne.

Kluski oli 1920-luvulla ehkä kyvykkäin materialisaatiomeedio. Kluskia tutkittiin perusteellisesti myös Pariisissa olevassa psyykkisessä tutkimuslaitoksessa IMI:ssä. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli meediotapahtuman lopussa, kun Kluski alkoi väsyä, niin hahmojen koko pieneni ollen vain puolet tai kolmannes alkuperäisestä koosta.