Takaisin artikkeliin
Tulee vaikutelma, että yliopistoihmisillä on suuri halu arvostella vaihtoehtohoitoja, mutta hyvin vähän halua tutkia niitä. Olisi helppo tehdä vertailututkimuksia varsinkin hoidoissa, jotka ovat kokemusperäisesti ansainneet arvonsa. Tästä on myönteisenä poikkeuksena lappalaisten ikivanha haavan pihkahoito, joka osoittautui muita lääketieteellisiä hoitoja tehokkaammaksi kroonisen haavan hoidossa.
Yle Teemassa käsiteltiin vaihtoehtohoitoja 10.12.08. Päinvastoin kuin Suomessa Englannissa ja Saksassa yrttihoidot ovat tieteellisen kiinnostuksen kohteena, esimerkiksi useilla rohdoksilla on todettu tutkimuksissa selvä kliininen hyöty. TV:n ohjelmassa kiinnitettiin huomiota, että lääkehoidossa vaikuttavana aineena on yksi molekyyli. Yrttihoidoidoissa on toisinaan kysymys erilaisten molekyylien yhteisvaikutuksesta. Yksittäisenä tutkimuksena mäkikuismalla saatiin jopa lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa parempi hoitovaste kuin masennuslääkkeellä. Tässä tutkimuksessa oli 2000 masennuspotilasta, osa sai yrttihoitoa, osa lääkettä, osa näennäishoitoa. Tutkimuksen aikana potilaat eivät tienneet, mitä hoitoa saivat.
Tutkimattomia yrttejä on lukuisia ja näihin voi liittyä ennalta arvaamattomia terveysvaaroja.
Kun puhutaan vaihtoehtolääketieteestä, luonnonmukaisista hoidoista, pehmeästä lääketieteestä, niin näissä pyritään hyödyntämän ihmiseen itseensä ja luontoon kätkeytyviä parantamismahdollisuuksia. Toisinaan myönteinen mielikuva parantavana tekijänä lumelääketutkimuksissa(kuviteltu lääke) osoittautuu tehokkaamaksi kuin perinteiten lääkehoito.
Sanoilla voidaan luoda haluttuja mielikuvia. Esimerkiksi sana puoskarointi aiheuttaa kielteisiä tunteita ja mielikuvia. Puoskarointi tarkoittaa lääkäriksi epäpätevän henkilön toimintaa lääkärin reviirillä. Rajanveto on kuitenkin usein suhteellista. Esimerkiksi aivan viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että osa kolesterolia alentavia lääkkeitä käyttävistä on syönyt näitä aivan turhaan ja kymmenet tuhannet statiineja käyttävistä saavat suoranaisia haittavaikutuksia geenivirheen(perinnöllinen vika) vuoksi. Lääketehtaille on eduksi, että mahdollisimman moni käyttäisi lääkkeitä, mutta hyvin monelle käyttäjälle olisi tässäkin terveellisempää luonnonmukaisemmat hoidot.
Tieteellisen tutkimuksen lopputulokseen voidaan vaikuttaa halutessa tutkimusjärjestelyillä, esimerkiksi jos kudos on arpeutunut toimintakyvyttömäksi, niin todennäköisesti mikään hoitomuoto ei vaikuta itse tällaiseen vaurioituneeseen kudokseen
Materialistinen yliopistotiede, aivan niin kuin politiikkakin, haluaisi nähdä itsensä ainoana oikeana totuudenlähteenä. On kuitenkin monenlaisia tapahtumia, mitkä osoittavat, ettei materialismi selitä ihmisyyttä kuin osittain. Esimerkiksi lukuisilla ihmisillä on paikkansapitäviä henkissielullisia kokemuksia, kuten ennalta tietämisestä. Yksittäisenä kokeena on erityisen mielenkiintoinen hypnoosissa suoritettava ”vesilasikoe”. Koe on kaikkialla maailmassa helposti toistettavissa ja sitä lääketiede ei pysty selittämään. Aitoja henkisiä valokuvia on tuhansittain. Nina Kulaginan kykyä liikuttaa esineitä ajatuksen voimalla tutkittiin vuosikausia tarkoissa tieteellisissä koeolosuhteissa Moskovassa. Rajatietoon liittyvissä asioissa poikkeukselliset kyvyt omaavia ihmisiä on vähän, mutta yksi ainoa ihminen erikoiskyvyillään tekee itse kunkin asian todelliseksi. Erilaisia meediotapahtumia on tutkittu lukuisia kertoja myös poikkeuksellisen tarkoissa koeolosuhteissa jne.
Materialismin keinot tutkia laitteillaan henkisiä asioita ovat rajalliset, esimerkiksi kuinka tutkia ja mitata rakkautta. Henkisyyttä lähestyttäessä, tietoisuuden lisääntyessä ajatukset ja tunteet ovat keskeisessä asemassa, tietyllä tavalla ihminen itse, tajunnan laajentumisen kautta muuttuu havaintojen tekijäksi, ”laitteeksi”. Carl G. Jung teki mahdollisesti suuren oivalluksen sanoessaan, että aine ja henki on sama asia, toinen ulkopuolelta ja toinen sisäpuolelta katsottuna.
Inhimillisessä elämässä kaikella on vastakohtansa ja vastavoimansa.
Kun materialistisessa ajattelussa lähestytään ihmiskuvaa, niin tulee vaikutelma, että aivoissa olisi ajattelevia, itsetietoisia soluja, jotka yhdessä kertoisivat, mitä milloinkin tulisi tajuta ja tehdä. Tässä ajattelussa aivosolut valkuiasaineenvaihdunnan tuloksena kertoisivat ihmiselle esimerkiksi, koska pitää tuntea myötätuntoa, rakkautta, olla pitkäjänteinen, kirjoittaa kirja, mennä matkalle, aloittaa sota jne.
Henkissielullisesti tilanne nähdään aivan toisin. Ihmisen tajunta ja ajattelumahdollisuus perustuvat Sielun läsnäoloon, energiavirtaukseen. Ihminen tiedostaa mielellään, tajunnallaan, jota minän pitäisi ohjata. Mieli pystyy virittäytymään erilaisiin asioihin. Mielellä ei ole omaa tahtoa, vaikka voimaksa ajatus voi pakottaa mielen hallintaansa ja tällä tavalla saada minänkin ansaansa, esimerkiksi takertumalla liikaa johonkin mielipiteeseen. Henkissielullisesti nukahtaminen tarkoittaa Sielun huomionkohteena olemisen poissiirtymistä. Esimerkiksi kun ihminen katselee kehonsa nukkumista, niin tämä on henkissielullisesti normaali tapahtuma eikä aivosolujen häiriötila.
Materialismiin perustuva maailmankuva ei kestä edes yhtä henkistä valokuvaa. Tämäkin näkökohta aiheuttaa poikkeuksellisen voimakkaat torjunta- ja kieltämismekanismit sekä itsesensuurin erilaisissa muodoissaan. Aineellinen ja henkinen maailma ovat toistensa vastakohtia. Takertumalla liiaksi aineellisuuteen, toinen puoli voi jäädä täysin huomaatta ja tiedostamatta.
Takaisin artikkeliin
|